Alveronian ja Holmen läänien lainsäädäntö

Läänilaki

Tämä laki käsittelee Manner-Argentumin läänejä ja niiden alueita.

I Luku, Holmesta

§1 Holmen alueet

Holmen alue sijaitsee mantereen eteläisissä osissa, ja siihen lukeutuu Valkaman itäpuolelta etelä- ja kaakkoisrannan ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevat saaret.

Holmen läänin rajanaapurit ovat Alveronian lääni lännessä sekä Pohjolan keisarikunta pohjoisessa. Raja kulkee jokea pitkin, joka alkaa itäiseltä rannalta ja päättyy Valkaman pohjoispuolelle. Raja kulkee suorinta mahdollista reittiä Valkaman pohjoispuolelle, kuitenkin noudattaen joen muotoa.

§2 Holmen lääninherra

Holmen lääniä johtaa lääninherra, jonka virallinen titteli on Holmen arkkiherttua. Arkkiherttua kuuluu Triumviraattiin.

II Luku, Alveroniasta

§1 Alveronian alueet

Alveronian alue sijaitsee mantereen läntisissä osissa, ja siihen lukeutuu Valkaman länsipuolelta etelä- ja länsirannan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat saaret, mukaan lukien Viisikko-saaret.

Alveronian läänin rajanaapurit ovat Holmen lääni idässä sekä Pohjolan keisarikunta pääasiassa pohjoisessa. Raja kulkee jokea pitkin, joka alkaa pohjoishaarasta Holmen rajajoen haarautuessa pohjoiseen ja etelään. Raja kulkee suorinta mahdollista reittiä Deuer-joen pohjoissuulle, jossa meri erottaa Alveronian ja Pohjolan.

§2 Alveronian lääninherra

Alveronian lääniä johtaa lääninherra, jonka virallinen titteli on Alveronian prokonsuli. Prokonsuli kuuluu Triumviraattiin.

Pakkokeino- ja vankeuslaki

I Luku, Yleistä

§1 Lain soveltamisala

Pakkokeinojen käyttöön ja sen edellytyksiin, sekä vangitsemisperusteisiin ja -oikeuksiin sovelletaan tätä lakia, ellei toisin säädetä.

§2 Määritelmät

Oikeuslaitoksen virkamiehellä tarkoitetaan tässä laissa niitä henkilöitä, joiden työnantaja on oikeuslaitos ja/tai läänin paikallinen militia, sekä tämän oikeuslaitoksen esimiehet.

Kaartin virkamiehellä tarkoitetaan tässä laissa kaartilaista tai tämän esimiestä.

Tässä laissa määritellyn oikeuslaitoksen esimiehiä ovat triumvirit.

Pakkokeinoilla tarkoitetaan tässä laissa kiinniottoa, pidätystä, vangitsemista ja mahdollisia voimakeinoja.

Kiinniotolla tarkoitetaan sitä toimenpidettä, kun rikoksesta epäilty otetaan kiinni ja kahlitaan.

Pidätyksen ja tutkintavankeuden määritelmistä säädetään tarkemmin tämän lain 3. luvun kohdissa §1 ja §3.

§3 Hienotunteisuusperiaate

Pakkokeinoja käytettäessä tulee välttää tarpeetonta huomion herättämistä, eikä niiden käyttämisestä tule kertoa ulkopuolisille kuin vähin mahdollinen.

§4 Kirjanpito

Oikeuslaitoksen virkamiesten tulee pitää kirjaa heidän käyttämistään pakkokeinoista heidän esimiehensä ohjeiden mukaisesti.

§5 Käytön tiedoksianto

Pakkokeinojen kohteella on kysyttäessä oikeus tietää viimeistään asiaa käsittelevässä oikeusistunnossa, mitä keinoja tutkinnan eteen on käytetty, ellei kohdassa §6 toisin säädetä.

§6 Käytön salaus

Keinoja ei tarvitse kuitenkaan kertoa pakkokeinoja kohdistetulle, mikäli

1) Triumviraatti tai paikallinen lääninherra on päättänyt lain mukaisesti pakkokeinojen sovellettavuuden sekä salassa pidettävyyden, tai

2) rikoksella on yhteiskunnallisesti ja valtakunnallisesti vakavat jälkiseuraukset tai rikos voi vaarantaa muiden kansalaisten vakauden yhteiskunnassa.

II Luku, Virkamiesten oikeuksista

§1 Kiinniotto-, pidätys- ja vangitsemisoikeusoikeus

Oikeuslaitoksen virkamiehellä on oikeus ottaa kiinni, pidättää, ja saattaa tutkintavankeuteen rikoksesta epäilty. Tutkintavankeudesta on säädetty tämän lain 3. luvun kohdassa §3.

§2 Yleinen kiinniotto-oikeus

Tavallisella kansalaisella on oikeus ottaa kiinni etsintäkuulutettu henkilö ja velvollisuus tuoda tämä henkilö viipyilemättä oikeuslaitoksen haltuun.

§3 Voimakeinot

Oikeuslaitoksen virkamiehellä on oikeus käyttää äärimmäisiä voimakeinoja, mikäli tilanne sellaiseen pakottaa. Äärimmäisiin voimakeinoihin lukeutuvat kohdehenkilön surma tai kohdistuva tappava voima. Äärimmäisestä voimakeinosta on raportoitava paikalliselle lääninherralle tai Triumviraatille viipymättä.

§4 Haarniskan ja tuliaseiden käyttö

Oikeuslaitoksen virkamiehillä ja kaartin virkamiehillä on oikeus pukeutua rautahaarniskaan ja kantaa tuliaseita.

III Luku, Pidätyksestä, tutkintavankeudesta ja vankeudesta

§1 Pidätys

Pidätyksellä tarkoitetaan sitä, kun rikoksesta epäilty otetaan säilöön määräajaksi tutkinnan kannalta tarpeellisten todisteiden puuttuessa. Tämän lain 2. luvun kohdan §1 mukaisesti oikeuslaitoksen virkamiehellä on oikeus pidätyksen suorittamiseen. Pidätettyä tulee säilyttää oikeuslaitoksen tiloissa, asiaan sopivassa sellissä.

§2 Pidätyksen kesto

Pidätys voi kestää korkeintaan 2 vuorokautta, ja mikäli tämän jälkeen ne edellytykset, joiden perusteella pidätys voidaan muuttaa tutkintavankeudeksi, eivät täyty, tulee pidätetty vapauttaa. Tästä rajoituksesta voidaan poiketa perustellusta syystä esimiehen luvalla.

§3 Tutkintavankeus

Tutkintavankeudeksi luetaan se aika, minkä rikoksesta epäilty on vankeudessa ennen tuomioistuimen päätöksen voimaantuloa. Tämän lain 2. luvun kohdan §1 mukaisesti oikeuslaitoksen virkamiehellä on oikeus saattaa rikoksesta epäilty tutkintavankeuteen, ilman erillistä tuomioistuimen määräystä.

§4 Tutkintavankeuden edellytykset

Jotta oikeuslaitoksen virkamies voisi saattaa henkilön tutkintavankeuteen, tulee siihen olla riittävät perusteet. Virkamiehen tulee katsoa, että rikoksesta epäilty on suurella todennäköisyydellä syyllistynyt rikokseen. Asiasta tulee myös olla tehty rikosilmoitus.

§5 Tutkintavankeuden kesto

Tutkintavankeuden kesto tulee olla korkeintaan 7 vuorokautta, jonka kuluttua vanki tulee vapauttaa. Tästä rajoituksesta voidaan poiketa perustellusta syystä esimiehen luvalla.

§6 Vankeusrangaistuksen toimeenpano

Oikeuslaitoksen virkamiehellä on oikeus toimeenpanna vankeusrangaistus tuomioistuimen päätöksen mukaisesti. Ilman tuomioistuimen päätöstä vankeusrangaistusta ei voida toimeenpanna.

§7 Vankeusrangaistuksen kesto

Vankeusrangaistukseen tuomitun henkilön vankeusrangaistus voi kestää yhteensä korkeintaan 21 vuorokautta. Tähän voidaan kuitenkin lisätä henkilölle mahdollisesti määrätty kuolemantuomio.

§8 Vangitun oikeudet

Pidätettynä, tutkintavankeudessa tai vankeudessa olevalla on oikeus saada ruokaa ja vettä siinä määrin, kun se on mahdollista huomioon ottaen virkamiesten läsnäolon, kyseisen tilanteen sekä mahdolliset määräykset.

IV Luku, Etsinnästä ja takavarikosta

§1 Määritelmät

Kotietsinnällä tarkoitetaan rikoksesta epäillyn asunnossa suoritettavaa etsintää.

Paikanetsinnällä tarkoitetaan jossakin muussa paikassa, kuin rikoksesta epäillyn kotona suoritettua etsintää.

§2 Edellytykset

Jotta edellytykset etsinnälle täyttyisivät, tulee olla syytä epäillä, että etsinnän kohteesta löytyisi esitutkinnan kannalta oleellista materiaalia tai muuten hyödyllistä tietoa.

§3 Etsintälupa

Mikäli etsintä suoritetaan

1) purkamalla rakennusta tai rakennuksia,

2) jonkun kotona, vapaa-ajan asunnolla, työhuoneessa tai muussa yksityisessä paikassa tai

3) julkisrakennuksessa, johon etsintää tekevällä oikeuslaitoksen virkamiehellä ei normaalisti ole lupaa mennä,

on etsinnälle haettava lupa oikeuslaitoksen esimieheltä. Lupahakemuksessa on esitettävä

1) etsinnän kohde,

2) etsinnän perusteet ja

3) oletettu etsinnän tulos.

§4 Etsintäluvan myöntäminen

Etsintäluvat myöntää oikeuslaitoksen esimiehet. Etsintäpäätöstä tekevältä viranomaiselta edellytetään erityistä harkintaa luvan myöntämisessä.

§5 Etsinnän menettely

Etsintä tulee antaa tiedoksi rikoksesta epäillylle viimeistään oikeusistunnossa. Etsinnässä tulee noudattaa hyvän etiketin mukaisia toimintatapoja, ja se tulee suorittaa aiheuttamatta tarpeetonta haittaa. Etsinnän päätyttyä etsinnästä tulee tehdä etsintäraportti, jossa kerrotaan etsinnän kohde, perusteet, tulokset sekä päivämäärä ja summittainen kellonaika.

§6 Ruumiintarkastus

Oikeuslaitoksen virkamiehellä on oikeus suorittaa ruumiintarkastus, mikäli se on tarpeen.

§7 Takavarikko

Oikeuslaitoksen virkamiehellä on oikeus takavarikoida omaisuutta, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi käynnissä olevan tutkinnan tai muun tilanteen kannalta. Takavarikoitu omaisuus tulee pääsääntöisesti palauttaa omistajalleen, mikäli henkilöä ei todeta syylliseksi rikokseen. Muussa tapauksessa takavarikoitu omaisuus voidaan jättää valtiolle.

Laki luvanvaraisista toimialoista

I Luku, Panimotoiminnasta

§1 Luvanvaraisuus

Alkoholijuominen valmistaminen ilman lupaa on kiellettyä.

§2 Lupaviranomaiset

Alkoholijuomien valmistusluvat myöntää lääninherra tai tämän nimittämä virkamies.

§3 Luvan myöntäminen ja voimassaolo

Lupia myönnetään harkinnanvaraisesti yrityksille, joilla katsotaan olevan tarpeelliset resurssit toiminnan ylläpitämiseen.

Viranomainen voi harkinnanvaraisesti myöntää luvan joko toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräaikaiseksi.

II Luku, Kaivostoiminnasta

§1 Luvanvaraisuus

Kaivostoiminnan harjoittaminen ilman lupaa on kiellettyä.

§2 Lupaviranomaiset

Kaivostoiminnan harjoittamisluvan myöntää lääninherra tai tämän nimittämä virkamies.

§3 Luvan myöntäminen ja voimassaolo

Lupia myönnetään harkinnanvaraisesti yrityksille, joilla katsotaan olevan tarpeelliset resurssit toiminnan ylläpitämiseen.

Viranomainen voi harkinnanvaraisesti myöntää luvan joko toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräaikaiseksi.

Tuomioistuinlaki

§1 Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa tuomita rikoksesta tai rangaista sellaisesta teosta, jota ei teon tekohetkellä oltu laissa säädetty rangaistavaksi. Tuomioistuin ei saa langettaa ankarampaa rangaistusta rikoksesta kuin tekohetkellä laissa on säädetty. Mikäli rikos on kokonaisuutena vähäpätöinen eikä lain vaatimilla vähimmäisrangaistuksilla saavuteta hyötyä, voi tuomioistuin poikkeuksellisesti antaa rikoksesta lain kirjainta vähäisemmän tuomion.

§2 Tuomarit

Oikeudessa tuomarina toimii lääninherra tai lääninherran nimittämä tuomari.

Tuomari käyttää tuomiovaltaa itsenäisesti ja tuomiovallan käytössä häntä sitoo vain laki. Tuomari on velvollinen ratkaisemaan kaikki hänen käsiteltäväkseen annetut oikeusasiat. Virkatoimissaan tuomarin on oltava tunnollinen ja huolellinen. Tuomari on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään itsenäisesti ja oma-aloitteisesti laintuntemustaan, oikeudellista osaamistaan ja ammattitaitoaan.

§3 Tuomarin vakuutus

Tuomarin virkaan astuessa on hänen annettava seuraava tuomarinvakuutus: ”Minä N. N., vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, olevani toimiessani virassa uskollinen hallitsijalle ja oikeudenmukaisuudelle sekä kunnioittavani lainsäädäntöä.”

Lääninherra antaa vakuutuksen Triumviraatille ja lääninherran nimittämä tuomari lääninherralle.

§4 Tuomarin riippumattomuus ja jääviys

Tuomari tai muu tuomioistuimen jäsen on velvollinen tuomiovaltaa käyttäessään olemaan riippumaton päätöksissään.

Henkilö, joka on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen riippumattomuutensa, ei saa toimia oikeusasian tuomarina. Tuomari on vaihdettava, mikäli Triumviraatti tai lääninherra epäilee tuomarin riippumattomuuden vaarantuneen.

§5 Valittaminen tuomarin päätöksistä

Jokaisella alamaisella on oikeus valittaa lääniherran nimittämän tuomarin tekemästä päätöksestä lääninherralle ja lääniherran tekemästä päätöksestä Triumviraattiin. Mikäli valittajaan kohdistuu meneillään oleva rikostutkinta, valitus kirjataan ylös ja käsitellään, kun valittajaan kohdistunut rikosasia on käsitelty.

Rikoslaki

Jokaista konnaa pitää rankaista

I Luku, Yleistä

§1 Manner-Argentumissa tehty rikos

Manner-Argentumin alueella tehtyyn rikokseen sovelletaan Alveronian ja Holmen lainsäädäntöä sekä mahdollisesti tapahtumapaikassa käytössä olevia lisälakeja.

§2 Syyteoikeuden vanheneminen

Syyteoikeus ei vanhennu, mikäli rikoksesta määrätty enimmäisvankeusrangaistus on 7 vuorokautta tai enemmän.

Muussa tapauksessa syyteoikeus vanhentuu 90 vuorokauden kuluttua rikoksen tekopäivästä, ja tämän jälkeen syytteen nostaminen ei ole enää mahdollista.

§3 Rangaistuksen tuomintaoikeuden vanheneminen

Oikeus tuomita rangaistus rikoksesta, jonka enimmäisvankeusrangaistus on 7 vuorokautta tai enemmän, ei vanhene.

Muussa tapauksessa oikeus tuomita rangaistus vanhentuu 90 vuorokauden kuluttua siitä, kun syyte on otettu käsittelyyn viranomaisten toimesta.

II Luku, Virkarikoksista

§1 Virkavirhe

Virkavirhe on rikos, jossa virantoimituksessaan henkilö

1) ottaa vastaan lahjuksia,

2) rikkoo tahallisesti vastuuammatin etiikkaa, tai

3) rikkoo lakia, ammatin sääntöjä, etikettiä taikka muuta ohjeistusta.

Jos virkavirhe täyttää maanpetoksen tunnusmerkistön, muuttuu rikosnimike maanpetokseen.

Rangaistus: Vähintään 200 ja korkeintaan 400 puntaa sakkoja, vähintään 7 ja korkeintaan 14 vuorokautta vankeutta ja välitön irtisanominen virasta.

§2 Törkeä virkavirhe

Mikäli virkavirheessä

1) vastaanotettu lahjus on ollut arvoltaan huomattava, tai

2) toiminnasta on aiheutunut merkittävää haittaa taikka vahinkoa

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään virkavirheeseen.

Rangaistus: Välitön irtisanominen virasta, vähintään 400 ja korkeintaan 600 puntaa sakkoja, vähintään 12 ja korkeintaan 21 vuorokautta vankeutta ja harkinnanvaraisesti kuolema.

§3 Virkavakuutuksen rikkominen

Tuomioistuinlain kohdan §3 mukaisen virkavakuutuksen rikkominen on rikos.

Rangaistus: Vähintään 300 ja korkeintaan 600 puntaa sakkoja, välitön irtisanominen, harkinnanvaraisesti määrittelemättömäksi ajaksi porttikielto virkaan, jossa vakuutus rikottiin ja harkinnanvaraisesti kuolema.

III Luku, Omaisuusrikoksista

§1 Varkaus

Varkaus on rikos, jossa henkilö anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta taikka muuta hyödykettä.

Rangaistus: Vähintään 100 ja korkeintaan 300 puntaa sakkoja, vähintään 3 ja korkeintaan 7 vuorokautta vankeutta ja aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle.

§2 Törkeä varkaus

Mikäli varkaudessa

1) anastuksen kohteena on ollut erityisen arvokas omaisuus tai hyödyke kuten hevonen,

2) rikoksentekijä on uhannut uhria väkivallalla tai

3) rikoksentekijä on käyttänyt aseita tai muita hengenvaarallisia välineitä uhria kohtaan

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään varkauteen.

Rangaistus: Vähintään 400 ja korkeintaan 700 puntaa sakkoja, vähintään 7 ja korkeintaan 14 vuorokautta vankeutta, aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle ja harkinnanvaraisesti kuolema.

§3 Näpistys

Mikäli varkaus on kohdistunut arvoltaan vähäiseen omaisuuteen, muuttuu rikosnimike näpistykseen.

Rangaistus: Vähintään 100 ja korkeintaan 300 puntaa sakkoja ja aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle.

§4 Kavallus

Kavallus on rikos, jossa henkilö anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta.

Rangaistus: Vähintään 500 ja korkeintaan 800 puntaa sakkoja, vähintään 2 ja korkeintaan 7 vuorokautta vankeutta ja aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle.

§5 Törkeä kavallus

Mikäli kavalluksessa

1) kavalluksen kohteena on ollut erityisen arvokas omaisuus tai erityisen suuri määrä varoja tai

2) rikoksentekijä on käyttänyt hyväkseen vastuullista asemaansa

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään kavallukseen.

Rangaistus: Vähintään 800 ja korkeintaan 1200 puntaa sakkoja, vähintään 5 ja korkeintaan 15 vuorokautta vankeutta, aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle ja harkinnanvaraisesti kuolema.

§6 Luvaton käyttöönotto

Luvaton käyttöönotto on rikos, jossa joku ottaa toisen omaisuuden tilapäisesti käyttöönsä vailla omaisuuden omistajan lupaa.

Rangaistus: Korkeintaan 200 puntaa sakkoja ja vähintään 100 ja korkeintaan 200 puntaa korvauksia asianomistajalle.

Oikeuslaitoksen virkamiestä ei tuomita luvattomasta käyttöönotosta, mikäli luvaton käyttöönotto on tehty virkatehtävässä ja se on ollut virkatehtävän kannalta tarpeellista.

IV Luku, Petoksista

§1 Petos

Petos on epärehelliseen toimintaan, kuten tahalliseen vilpilliseen kaupankäyntiin tai sopimuksen rikkomiseen, liittyvä rikos, jolla haetaan taloudellista tai muuta etua.

Rangaistus: Vähintään 300 ja korkeintaan 500 puntaa sakkoja, vähintään 3 ja korkeintaan 9 vuorokautta vankeutta ja aiheutetun vahingon tai taloudellisen haitan korvaaminen asianomistajalle.

§2 Törkeä petos

Mikäli petoksessa

1) on aiheutettu erityisen huomattavaa haittaa,

2) rikoksentekijä on tavoitellut erityisen suurta etua tai

3) rikoksentekijä on hyväksikäyttänyt vastuullista asemaansa

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään petokseen.

Rangaistus: Vähintään 500 ja korkeintaan 1000 puntaa sakkoja, vähintään 7 ja korkeintaan 14 vuorokautta vankeutta, aiheutetun vahingon tai taloudellisen haitan korvaaminen asianomistajalle ja harkinnanvaraisesti kuolema.

§3 Veropetos

Veropetos on rikos, jossa joku

1) ilmoittaa vääränlaisia verotietoa verottajalle,

2) laiminlyö verojen maksamista tai

3) jotenkin muuten petollisesti välttyy säädettyjen verojen maksamiselta.

Rangaistus: Vähintään 400 ja korkeintaan 800 puntaa sakkoja, vähintään 3 ja korkeintaan 7 vuorokautta vankeutta ja saadun hyödyn menettäminen verottajalle.

§4 Törkeä veropetos

Mikäli veropetos

1) on tehty merkittävän taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi tai

2) on toteutettu erityisen suunnitelmallisesti

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään veropetokseen.

Rangaistus: Vähintään 800 ja korkeintaan 1200 puntaa sakkoja, vähintään 7 ja korkeintaan 14 vuorokautta vankeutta ja saadun taloudellisen hyödyn menettäminen verottajalle.

§5 Lievä veropetos

Veropetos voidaan lukea lieväksi, mikäli tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä on ollut vain vähäinen.

Rangaistus: Vähintään 200 ja korkeintaan 400 puntaa sakkoja, saadun taloudellisen hyödyn menettäminen verottajalle ja harkinnanvaraisesti korkeintaan 4 vuorokautta vankeutta.

§6 Maanpetos

Maanpetos on rikos, jossa joku Argentumin valtakuntaa koskevan konfliktin tai muun vastaavan selkkauksen uhatessa tai rauhan aikana

1) yhtyy vihamielisen asevoimiin,

2) osallistuu sotilaallisiin toimiin Argentumin valtakuntaa vastaan,

3) palvelee vihollisen sotilas- tai siviilitehtävissä, jotka edistävät Argentumin valtakunnan vastaisia toimia,

4) ryhtyy yhteistoimintaan vihollisen kanssa tai muuhun sellaiseen toimintaan, joka suo etuuksia vihamieliselle valtakunnalle vahingoittaessaan Argentumin valtakuntaa tai triumviriä,

5) surmaa korkea-arvoisen aatelisen tai triumvirin tai

6) loukkaa valtakunnan alueellista koskemattomuutta tai oikeudellista järjestystä.

Rangaistus: Vähintään 14 ja korkeintaan 21 vuorokautta vankeutta, kuolema, kaiken omaisuuden menettäminen valtiolle, harkinnanvaraisesti aatelisarvon menettäminen, harkinnanvaraisesti irtisanominen ja harkinnanvaraisesti karkotus.

Maanpettureiden ilmiannosta on saatavilla 1500 punnan palkkio, joka maksetaan ilmiantajalle rikoksesta annetun tuomion jälkeen.

V Luku, Rikoksista henkeä ja terveyttä vastaan

§1 Murha

Murha on kokonaisuutena arvostellen törkeä ja selvästi harkittu ja tahallinen kuoleman aiheuttaminen, joka tehdään

1) vakaasti harkiten,

2) erityisen julmalla tai raa'alla tavalla,

3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai

4) tappamalla virkamies hänen ollessaan ylläpitämässä järjestystä taikka turvallisuutta virkatoimessaan.

Rangaistus: Vähintään 300 ja korkeintaan 800 puntaa sakkoja, vähintään 14 ja korkeintaan 21 vuorokautta vankeutta, kuolema ja harkinnanvaraisesti asianomistajan sitä vaatiessa asianomistajan menettämän omaisuuden korvaaminen asianomistajalle.

§2 Tappo

Tappo on murhaa lievempi tahallisen kuoleman tuottaminen toiselle ihmiselle.

Rangaistus: Vähintään 200 ja korkeintaan 400 puntaa sakkoja, vähintään 5 ja korkeintaan 12 vuorokautta vankeutta, harkinnanvaraisesti asianomistajan sitä vaatiessa asianomistajan menettämän omaisuuden korvaaminen asianomistajalle ja harkinnanvaraisesti kuolema.

§3 Pahoinpitely

Pahoinpitely on rikos, jossa joku käy toisen kimppuun ja vahingoittaa tätä.

Rangaistus: Vähintään 2 ja korkeintaan 5 vuorokautta vankeutta ja harkinnanvaraisesti asianomistajan sitä vaatiessa korvauksia aiheutetusta henkisestä ja fyysisestä kärsimyksestä asianomistajalle.

VI Luku, Rikoksista oikeutta ja viranomaisia vastaan

§1 Pidätyksen vastustaminen

Pidätyksen vastustaminen esimerkiksi karkuun juoksemalla tai yleisellä niskoittelulla on rikos.

Rangaistus: Vähintään 1 ja korkeintaan 7 vuorokautta vankeutta sekä vähintään 100 ja korkeintaan 300 punnan sakkoihin.

§2 Oikeuden estäminen

Oikeuden estäminen on rikos, jossa joku häiritsee oikeuslaitoksen toimintaa esimerkiksi häiritsemällä kaartia tutkinnan aikana tai häiritsemällä oikeudenkäynnin kulkua.

Rangaistus: Vähintään 300 ja korkeintaan 500 puntaa sakkoja ja vähintään 5 vuorokautta ja korkeintaan 10 vuorokautta vankeutta.

§3 Törkeä oikeuden estäminen

Mikäli oikeuden estämisellä aiheutetaan huomattavaa haittaa, muuttuu rikosnimike törkeään oikeuden estämiseen.

Rangaistus: Vähintään 500 ja korkeintaan 700 puntaa sakkoja ja vähintään 10 ja korkeintaan 15 vuorokautta vankeutta.

§4 Lahjonta

Lahjonta on rikos, jossa joku tarjoaa, lupaa tai antaa virkamiehelle lahjuksia, alennuksia, taikka muita etuja pyrkien vaikuttamaan tämän toimintaan virassa.

Rangaistus: Vähintään 300 ja korkeintaan 500 puntaa sakkoja ja vähintään 7 ja korkeintaan 10 vuorokautta vankeutta.

§5 Törkeä lahjonta

Mikäli lahjonnassa

1) tarjotun, luvatun tai annetun lahjuksen, alennuksen taikka muun edun arvo on erityisen huomattava, tai

2) lahjonta on kohdistunut erityisen korkea-arvoisessa virassa toimivaan henkilöön

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään lahjontaan.

Rangaistus: Vähintään 600 ja korkeintaan 900 puntaa sakkoja ja vähintään 14 ja korkeintaan 21 vuorokautta vankeutta.

VII Luku, Vapauteen kohdistuvista rikoksista

§1 Vapaudenriisto

Vapauden riistäminen toiselta vastoin tämän tahtoa on rikos.

Rangaistus: Vähintään 5 ja korkeintaan 10 vuorokautta vankeutta ja harkinnanvaraisesti asianomistajan sitä vaatiessa korvauksia aiheutetusta henkisestä ja fyysisestä kärsimyksestä asianomistajalle.

Kansalaispidätystä suorittavaa henkilöä ei tuomita vapaudenriistosta, eikä myöskään työtehtävää suorittavaa oikeuslaitoksen virkamiestä, kaartin virkamiestä tai rajavartioston virkamiestä työtehtävän yhteydessä tapahtuvasta välttämättömästä vapaudenriistosta.

§2 Laiton uhkaus

Laiton uhkaus on sanallisesti tai aseen välityksellä tapahtuva toisen kansalainen henkeen kohdistuva rikos, jonka perusteella uhkauksen kohteella on syytä pelätä oman tai läheistensä turvallisuuden vaarantuneen.

Rangaistus: Vähintään 200 ja korkeintaan 400 puntaa sakkoja ja vähintään 3 korkeintaan 7 vuorokautta vankeutta ja harkinnanvaraisesti asianomistajan sitä vaatiessa korvauksia aiheutetusta henkisestä ja fyysisestä kärsimyksestä asianomistajalle.

§3 Kiristys

Kiristys on rikos, jossa uhkaamalla pakotetaan kiristyksen kohde luopumaan taloudellisesta tai muusta edusta, johon kiristäjällä ei ole laillista oikeutta.

Rangaistus: Vähintään 300 ja korkeintaan 500 puntaa sakkoja, vähintään 5 ja korkeintaan 10 vuorokautta vankeutta, aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle, harkinnanvaraisesti asianomistajan sitä vaatiessa korvauksia aiheutetusta henkisestä ja fyysisestä kärsimyksestä asianomistajalle ja harkinnanvaraisesti kuolema.

VIII Luku, Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkauksista

§1 Murtautuminen

Murtautuminen on rikos, jossa joku

1) tunkeutuu toisen asuntoon, liiketilaan, toimistoon, tai muuhun vastaavaan rakennukseen,

2) julkisrakennukseen, tai muutoin suljettuun alueeseen tai rakennukseen, johon on kiellettyä mennä tai

3) jää salaa tai piiloutuu kohdassa 1 tai 2 tarkoitettuun paikkaan.

Rangaistus: Vähintään 100 ja korkeintaan 300 puntaa sakkoja, vähintään 2 ja korkeintaan 5 vuorokautta vankeutta, harkinnanvaraisesti mahdollisesti aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle ja harkinnanvaraisesti kuolema.

§2 Ilkivalta

Ilkivalta on rikos, jossa joku toisen omaisuutta turmelee, tuhoaa tai muuten muuttaa omaisuutta omaisuuden omistajan tahdon vastaisesti taikka toiminnallaan aiheuttaa toisen omaisuuden turmeltumisen, tuhoutumisen tai omaisuuden omistajan tahdon vastaisen muutoksen omaisuudessa.

Rangaistus: Vähintään 200 ja korkeintaan 400 puntaa sakkoja, korkeintaan 5 vuorokautta vankeutta ja aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle.

§3 Törkeä ilkivalta

Mikäli ilkivallassa

1) kohdeomaisuus on muuntunut käyttökelvottomaksi,

2) kohteena on ollut erityisen arvokas omaisuus tai

3) rikoksentekijä on rikosta tehdessään uhannut jotakuta väkivallalla tai käyttänyt sitä

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään ilkivaltaan.

Rangaistus: Vähintään 200 ja korkeintaan 600 puntaa sakkoja, vähintään 4 ja korkeintaan 9 vuorokautta vankeutta ja aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle.

§4 Epäjärjestys

Epäjärjestys on rikos, jossa joku aiheuttaa tahallisesti aiheuttaa tarpeetonta yleistä epäjärjestystä tai haittaa.

Rangaistus: Vähintään 100 ja korkeintaan 300 puntaa sakkoja ja korkeintaan 5 vuorokautta vankeutta.

§5 Törkeä epäjärjestys

Mikäli epäjärjestys

1) estää toista elämästä normaalisti tai

2) aiheuttaa vaaraa toiselle

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään epäjärjestykseen.

Rangaistus: Vähintään 200 ja korkeintaan 500 puntaa sakkoja sekä vähintään 4 ja korkeintaan 7 vuorokautta vankeutta.

§6 Vakoilu

Vakoilu on rikos, jossa joku salaa tai luvattomasti kerää tietoja tai tarkkailee toista henkilöä tai organisaatiota.

Rangaistus: Vähintään 100 ja korkeintaan 600 puntaa sakkoja, vähintään 4 ja korkeintaan 10 vuorokautta vankeutta, mahdollisen aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle ja harkinnanvaraisesti kuolema.

Vakoilusta ei tuomita, mikäli se on tehty rikoksen paljastamiseksi tai tutkimiseksi. Yksityishenkilöillä ei kuitenkaan ole lupaa vakoilla enempää mitä on välttämätöntä, vaan heidän on jätettävä rikoksen tutkiminen oikeuslaitokselle.

§7 Törkeä vakoilu

Mikäli vakoilu

1) on aiheuttanut merkittävää vahinkoa rikoksen kohteelle,

2) on aiheuttanut merkittävää hyötyä rikoksentekijälle tai

3) rikoksen kohteena on ollut läänin- tai keskushallinnon viranomainen tai instituutio

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään vakoiluun.

Rangaistus: Vähintään 500 ja korkeintaan 800 puntaa sakkoja, vähintään 7 ja korkeintaan 16 vuorokautta vankeutta, kuolema, mahdollisen aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle ja mahdollisen saadun hyödyn luovuttaminen asianomistajalle.

§8 Salaisen tiedon paljastaminen

Salaisen tiedon paljastaminen on rikos, jossa joku kertoo salaiseksi määritellyn asian ulkopuolisille ilmiantamatta rikosta tai ilman laillista syytä.

Rangaistus: Vähintään 200 ja korkeintaan 600 puntaa sakkoja, vähintään 4 ja korkeintaan 10 vuorokautta vankeutta ja mahdollisen aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle

§9 Törkeä salaisen tiedon paljastaminen

Mikäli salaisen tiedon paljastaminen

1) on aiheuttanut merkittävää vahinkoa tai kärsimystä rikoksen kohteelle,

2) on aiheuttanut merkittävää hyötyä rikoksentekijälle tai

3) on kohdistunut lääniin, valtakuntaan, läänin viranomaiseen tai valtakunnan viranomaiseen

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään salaisen tiedon paljastamiseen.

Rangaistus: Vähintään 400 ja korkeintaan 1000 puntaa sakkoja, vähintään 7 ja korkeintaan 16 vuorokautta vankeutta, mahdollisen aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle, mahdollisen saadun hyödyn luovuttaminen asianomistajalle ja harkinnanvaraisesti kuolema.

IX Luku, Yrityksestä ja osallisuudesta

§1 Rikoksen yritys ja suunnittelu

Rikoksen yritys ja suunnittelu ovat rinnastettavia tekoja. Ne ovat aina rangaistava teko.

Rangaistus: Vähintään 25% ja korkeintaan 50% kyseisen rikoksen vaatimasta rangaistuksesta.

§2 Rikoskumppanuus

Mikäli useampi kuin yksi henkilö osallistuu rikoksen tekemiseen, ovat täten kaikki osalliset syyllistyneet rikokseen.

Rangaistus: Kyseisen rikosnimikkeen vaatimat rangaistukset.

§3 Maanpetturin auttaminen

Maanpetoksesta syytetyn auttaminen, esimerkiksi rahallisesti, on rikos. Täten avustajaa syytetään maanpetoksesta ja täten tullaan tuomitsemaan maanpetoksesta syytetyn auttamisesta rikoslain IV luvun kohdan §6 mukaisesti.

§4 Lainsuojattoman auttaminen

Lainsuojattomaksi julistetun tai etsintäkuulutetun henkilön auttaminen ja kaupankäynti hänen kanssaan on rangaistava teko. Täten avustajaa syytetään lainsuojattoman auttamisesta.

Rangaistus: Vähintään 250 ja korkeintaan 500 puntaa sakkoja, vähintään 5 ja korkeintaan 12 vuorokautta vankeutta ja mikäli avustettua henkilöä uhkaa kuolemanrangaistus, kuolema.

§5 Vangin laiton vapauttaminen

Vangin laiton vapauttaminen on rikos, jossa joku

1) vapauttaa vangin laittomasti, tai

2) auttaa vankia pakenemaan vankilasta.

Rangaistus: Vähintään 250 ja korkeintaan 500 puntaa sakkoja ja vähintään 7 ja korkeintaan 10 vuorokautta vankeutta.

§6 Rikokseen yllyttäminen

Toisen henkilön yllyttäminen, määrääminen tai palkkaaminen rikokseen on rikos.

Rangaistus: Vähintään 50% ja korkeintaan 100% sen rikoksen vaatimasta rangaistuksesta, johon on yllytetty.

§7 Rikoksen salaaminen

Rikoksen salaaminen on rikos, joka tapahtuu, kun joku tietää lain vastaisen tapahtuneen tai tapahtuvan toisen henkilön toimesta, mutta jättää ilmoittamatta sen asiaankuuluvalle viranomaiselle tilanteessa, jossa asiaankuuluva viranomainen ei ole vielä tietoinen kyseisestä teosta.

Rangaistus: Vähintään 200 ja korkeintaan 400 puntaa sakkoja 2 vuorokauden ja korkeintaan 9 vuorokautta vankeutta ja vähintään 200 korkeintaan 400 punnan sakkoihin.

§8 Törkeä rikoksen salaaminen

Mikäli ja rikoksen salaaminen

1) tehty merkittävää hyötyä tavoitellen,

2) antanut merkittävää hyötyä tekijälle tai

3) on aiheuttanut merkittävää haittaa yhteiskunnan tai viranomaisen toiminnalle

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, muuttuu rikosnimike törkeään rikoksen salaamiseen.

Rangaistus: Vähintään 300 ja korkeintaan 600 puntaa sakkoja, vähintään 6 ja korkeintaan 12 vuorokautta vankeutta ja mikäli salatun rikoksen tekijää uhkaa kuolemanrangaistus tai hänet siihen tuomittiin, kuolema.

X Luku, Luparikoksista

§1 Alkoholirikos

Alkoholirikos on rikos, jossa joku valmistaa laittomasti alkoholijuomia kaupalliseen käyttöön.

Rangaistus: Vähintään 400 ja korkeintaan 700 puntaa sakkoja, vähintään 5 ja korkeintaan 10 vuorokautta vankeutta ja kaikkien rikoksesta saatujen tuottojen ja rikosvälineiden menettäminen rikospaikan läänille.

§2 Törkeä alkoholirikos

Mikäli alkoholirikoksessa

1) on osana erityisen suuri määrä alkoholijuomaa tai

2) on tavoiteltu merkittävää taloudellista hyötyä

muuttuu rikosnimike törkeään alkoholirikokseen.

Rangaistus: Vähintään 700 ja korkeintaan 1000 puntaa sakkoja, vähintään 10 ja korkeintaan 15 vuorokautta vankeutta ja kaikkien rikoksesta saatujen tuottojen ja rikosvälineiden menettäminen rikospaikan läänille.

§3 Kaivosrikos

Kaivosrikos on rikos, jossa joku

1) luvatta harjoittaa kaivostoimintaa,

2) osallistuu laittomaan kaivostoimintaan tai

3) sallii laittoman kaivostoiminnan järjestämisen tontillaan tai alueellaan.

Rangaistus: Vähintään 1000 ja korkeintaan 2000 puntaa sakkoja, vähintään 7 ja korkeintaan 18 vuorokautta vankeutta ja kaikkien rikoksesta saatujen tuottojen ja rikosvälineiden menettäminen rikospaikan läänille.

Kaivosrikoksien ilmiannosta on saatavilla 500 punnan palkkio, joka maksetaan ilmiantajalle rikoksesta annetun tuomion jälkeen.

§4 Törkeä kaivosrikos

Mikäli kaivosrikoksessa

1) toimintaa on harjoitettu erityisen järjestelmällisesti tai

2) on tavoiteltu merkittävää taloudellista hyötyä

ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä muuttuu rikosnimike törkeään kaivosrikokseen.

Rangaistus: Vähintään 2000 ja korkeintaan 3500 puntaa sakkoja, vähintään 15 ja korkeintaan 21 vuorokautta vankeutta, kaikkien rikoksesta saatujen tuottojen ja rikosvälineiden menettäminen rikospaikan läänille ja harkinnanvaraisesti kuolema.

Törkeän kaivosrikoksien ilmiannosta on saatavilla 1000 punnan palkkio, joka maksetaan ilmiantajalle rikoksesta annetun tuomion jälkeen.

§5 Haarniskan tai tuliaseiden luvaton käyttö, valmistus tai myyminen

Haarniskan luvaton käyttö tai tuliaseiden kantaminen on rikos.

Tuliaseiden valmistus on sallittu vain seppänä virallisesti toimiville henkilöille. Aseita saa myydä, lahjoittaa tai vaihtaa kuka tahansa, mutta aseen antajan, kuten myyjän, on varmistuttava henkilön voimassaoleva aseluvasta.

Rangaistus luvattomasta kantamisesta tai käytöstä: Vähintään 400 puntaa sakkoja, rikosvälineiden menettäminen rikospaikan läänille, porttikielto haarniska- ja tuliaselupien saamiseen kolmeksi kuukaudeksi ja harkinnanvaraisesti korkeintaan 2 vuorokautta vankeutta.

Rangaistus tuliaseen luvattomasta myynnistä tai valmistamisesta: Vähintään 1000 puntaa sakkoja, vähintään 5 ja korkeintaan 10 vuorokautta vankeutta ja kaiken mahdollisen rikoshyödyn, tekovälineiden sekä mahdollisten liiketilojen menettäminen tekopaikan läänille.

XI Luku, Muista rikoksista

§1 Karkotusmääräyksen rikkominen

Karkotusmääräyksen rikkominen on rikos, jossa karkotusmääräyksen saanut henkilö palaa alueelle, johon hänelle on langetettu karkotus.

Rangaistus:

1) 1. kerralla varoitus, sekä 100 puntaa sakkoja.

2) 2. kerralla on 3 vuorokautta vankeutta.

3) Myöhemmillä kerroilla 7 vuorokautta vankeutta tai kuolema.

§2 Vankilasta karkaaminen

Vankilasta karkaaminen on rikos, jossa vanki poistuu vankilasta ilman oikeuslaitoksen virkamiehen lupaa.

Rangaistus: Vähintään 5 ja korkeintaan 12 lisävuorokautta vankeutta.

§3 Vaaralliset ansat

Vaarallisen ansan jättäminen on rikos, jossa joku jättää karhunraudan tai muun vastaavan ansan asutuskeskukseen, tielle tai muulle kulkureitille tai paikkaan, jossa ansasta ei varoiteta.

Rangaistus: Korkeintaan 300 puntaa sakkoja, korkeintaan 4 vuorokautta vankeutta ja mahdollisen aiheutetun vahingon korvaaminen asianomistajalle.

Yksityisalueella ansasta ei kuitenkaan tarvitse varoittaa, jos alueelle on muuten kiellettyä mennä.

Oikeuslaitoksen työntekijöillä on oikeus laittaa ansoja edellisistä määräyksistä huolimatta, mikäli se on tarpeen virkatehtävän suorittamiseksi ja ansaa valvotaan. Ansat on merkittävä pakkokeinojen kirjanpitoon. Syyttömien ansoihin menettämät tavarat on palautettava, mikäli rikoksen kriteerit täyttyvät.

XII Luku, Aateliston erioikeuksista

§1

Mikäli aatelinen aiheuttaa yhteiskunnalle haittaa, tekee rikoksia tai muuta haitallista toimintaa, voidaan hänen aatelisarvoaan alentaa tai vaihtoehtoisesti poistaa se kokonaan. Päätöksen tekee Triumviraatti.

§2

Mikäli aatelinen toistuvalla haitallisella toiminnallaan tai todella merkittävällä haitallisella toiminnallaan tahraa Triumviraatin nimeä, tai vaarantaa valtakunnan toiminnan, on Triumviraatilla oikeus mitätöidä aateluus ilman oikeudenkäyntiä. Myös pitkäaikaisen ilmoittamattoman saamattomuuden vuoksi aatelinen voi menettää arvonsa.

§3

Jos aatelinen on oikeudessa syyttävänä osapuolena, hän voi seisoa ja puhua puheenvuorollaan aateliston aitiossa.